Ippo ippo kirjoitusmerkkejä

Tämä kirja on suomalaisille B2-kielenopetukseen luotu oppimateriaali, jossa tutustutaan japanin kielen kanji-kirjoitusmerkkeihin. Se soveltuu myös itseopiskeluun. Materiaalin luomiseen on saatu rahoitus Opetushallituksen Jippii japania -hankkeelta.

Materiaalin alkuperäiset tekijät ovat Aino Haavisto, Mari Kimanen, Jenni Pensikkala ja Takae Takanen. Heidät tavoittaa sähköpostitse osoitteesta jippii.japania (at) gmail.com. Otamme mielellämme vastaan kaikenlaisia kommentteja, parannusehdotuksia ja korjauksia! Kuulemme mielellämme myös, miten materiaali on toiminut erilaisissa opetustilanteissa, joissa sitä on hyödynnetty.

Creative Commons License
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International-lisenssillä. Saat siis käyttää teosta ja halutessasi muokata siitä omia versioita epäkaupallisiin tarkoituksiin. Katso lähdeluettelo otsikon Lähteet-alta.

Japanin kirjoitusjärjestelmä on monimutkaisuudessaan yksi maailman kiehtovimmista - tervetuloa mukaan tutustumaan siihen!

Sinun tulee osata japanin hiragana- ja katakana-tavumerkit ennen kanjien opiskelun aloittamista tätä materiaali käyttäen, sillä tässä teoksessa kaikki merkkien lukutavat ja esimerkit annetaan vain niitä käyttäen. Kannattaa lukea myös alta osio Japanin kirjoitusjärjestelmä – se tarjoaa hyödyllistä perustietoa opiskelun pohjaksi.

Vaikka materiaali on tässä vaiheessa kokonaan sähköinen, se ei tarkoita että japania voisi oppia kirjoittamaan ja lukemaan vain ruutua tuijottaen! Merkkien kirjoittamista pitää harjoitella paperille, jotta sen oppii. Vaikka tavoitteena ei olisi sujuva käsinkirjoitustaito, käsin kirjoittaminen auttaa painamaan merkit mieleen.

Tässä teoksessa kanjimerkkejä esitellään järjestyksessä, joka keskittyy japania vieraana kielenä opiskelevalle alkeisopiskelijalle hyödyllisiin merkkeihin. Erityisesti on huomioitu peruskoulu- ja lukioikäisten tarpeita ja pyritty luomaan järjestys, joka sopii Ulla Saaren Naruhodo-oppikirjasarjan kanssa yhdessä käytettäväksi.

Vinkkejä oppimateriaalin käyttämiseen

Merkit on 10–26 merkin osiin, jotka on ensimmäistä osaa lukuunottamatta jaettu vielä pienempiin, 4–7 merkin osioihin. Kun olet käynyt läpi kunkin osan merkit, voit tulostaa tehtäväsivut ja tehdä opiskelemiisi merkkeihin liittyvät tehtävät. Tulosta myös harjoitteluruudukko ja harjoittele kunkin merkin kirjoittamista ruudukkoon.

Tällä sivustolla merkeistä annetaan perustiedot: yleisimmät lukutavat, joitakin esimerkkisanoja ja komponentit, joista merkki rakentuu. Jos haluat lisätietoja komponenteista, kutakin komponenttia klikkaamalla pääset komponenttilistaan. Muita lisätietoja, mm. paljon lisää esimerkkisanoja ja -lauseita saat jisho.org -sanakirjasta, johon on myös linkki jokaisen merkin kohdalla.

Materiaalissa toisinaan näkyvä tähti (*) tarkoittaa, että kyseisessä kohdassa käytetään poikkeuksellista lukutapaa (esim. 一人: ひとり).

Japania kirjoitetaan kolmea eri merkistöä yhdistelevällä kirjoitusjärjestelmällä, jota nykyään täydentävät myös arabialaiset numerot ja latinalaiset aakkoset. Kolme merkistöä ovat hiragana, katakana ja kanjimerkistö, joista viimeksi mainitun oppimiseen tämä materiaali keskittyy. Yksinkertaistaen voidaan todeta, että nykyjapanissa kanjeilla kirjoitetaan sisältösanat (verbit, substantiivit) ja hiraganalla funktiosanat (nk. partikkelit), ja katakanaa käytetään täydentävänä merkistönä esimerkiksi muille kuin kiinalaisille lainasanoille.

Hiragana ja katakana ovat tavumerkistöjä, joilla voidaan molemmilla ilmaista japanin kielen kaikki japanin kielessä merkitystä erottavat äänteet. Kanjit puolestaan ilmaisevat ääntämyksen sijaan morfeemeja, eli merkitystä kantavia kielen yksiköitä: sanoja tai sanaa pienempiä yksiköitä. Toisin kuin aakkosiin, kanjeihin liittyy siis aina ääntöasun lisäksi merkitys (ks. kuva 1).

Havainnollistava kaavakuva kanjien ja aakkosten erosta

Kanjit eivät koostu satunnaisista viivoista ja niihin liitetyistä ääntöasuista, vaan sekä visuaalinen, äänteellinen muoto että merkkien merkitys noudattelevat monia sääntöjä. Visuaalisella tasolla merkkien pienimpiä rakenneosasia ovat vedot, joita perinteisesti lasketaan olevan kahdeksan erilaista. Kanjien komponentit muodostuvat näistä vedoista ja kukin kanji yhdestä tai useammasta komponentista. Perinteisesti komponentteja on laskettu olevan 214 (nk. kangxi-radikaalit, vuonna 1716 keisari Kangxin aikana kootun sanakirjan mukaan nimettynä), mutta käytännössä merkeissä esiintyy myös komponentteja, jotka eivät löydy tuosta perinteisestä listasta. Kaikki kymmenet tuhannet kanjimerkit koostuvat silti suhteellisen vähälukuisesta määrästä rakennuspalikoita. Kanjeja opiskellessa komponenttien tuntemuksesta on paljon hyötyä.

Kanjimerkkien luokittelua ja merkkien komponentit

Yleinen harhakäsitys on, että kaikki kanjit olisivat ”kuvamerkkejä”, mutta käytännössä vain pieni osa nykyisistä merkeistä on piktografisia eli perustuu kuviin (esim. 木 'puu'). Piktografisten merkkien (1) ohella muut kanjien pääluokat ovat 2) yksinkertaiset ideografiset merkit, jotka kuvaavat jonkin abstraktin konseptin visuaalisesti (下 'alla', 上 'yllä'), 3) yhdistelmä-ideografiset merkit (休 'lepo': koostuu komponenteista 亻 'ihminen' ja 木 'puu') ja 4) foneettis-semanttiset, joista viimeksi mainittuja on suurin osa kirjoitusmerkeistä. Foneettis-semanttiset merkit koostuvat merkin semanttisesta, suurpiirteistä merkitystä kuvaavasta osasta sekä merkin äännearvoa kuvaavasta foneettisesta osasta (ks. esimerkki alempaa). Kullakin semanttisella komponentilla on oma perusmerkityksensä, toisilla läpinäkyvämpi kuin toisilla – esimerkkejä selkeistä kategorioista ovat esim. 水 'vesi' (monissa nesteisiin liittyvissä kanjeissa) ja 艸 'ruoho' (monissa kasveihin liittyvissä kanjeissa).

Komponentin tärkeä erityistapaus on radikaali (部首 bushu, suomeksi myös esim. tunniste, juuriosa). Kunkin kanjin komponenteista yksi tietty on radikaali, ja tätä komponenttia käytetään kanjien luokittelussa. Latinalainen merkistö on helppo järjestää kaikille tutun aakkosjärjestyksen mukaan, mutta kanjien määrän vuoksi niiden kohdalla järjestys ei voi perustua ulkoa opeteltavaan listaan. Siksi kanjit on perinteisesti järjestetty kangxi-radikaalien mukaan: kukin kanji löytyy paperisesta sanakirjasta siihen liittyvän radikaalin kohdalta. Usein radikaali on mielekäs merkin kannalta: tyypillisesti semanttis-foneettisen merkin semanttinen tai foneettinen osa, mutta ei läheskään aina.

Kanjien fonologinen arvo perustuu tyypillisesti sekin komponentteihin, sillä foneettis-semanttiset merkit ovat syntyneet siten, että uutta sanaa vastaavalla tavalla äännettävää sanaa kuvaavasta merkistä on luotu uusi merkki lisäämällä siihen eri semanttisesta kategoriasta vihjaava merkitysradikaali. Esimerkiksi merkki 青 'sininen', jonka eräs ääntöasu on SEI, on yhdistetty komponenttiin 日, 'aurinko', jolloin on saatu kirkasta säätä tarkoittava merkki 晴 SEI. Käytännössä nykyjapanissa nämä yhteydet ovat harvoin näin yksinkertaisia, sillä foneettis-semanttiset yhdistelmämerkit on pääosin lainattu kiinasta, ja merkin tai komponentin ääntämys on usein muuttunut ajan myötä.

Lista perinteisistä kangxi-radikaaleista löytyy esimerkiksi Wikipediasta, myös yleisyyden mukaan järjestettynä.

Kanjien erilaiset lukutavat ja muita esimerkkejä

Tyypillisimmillään kanji kuvaa siis sekä merkitystä että ääntämystä. Kiinassa kanjeilla on yleensä yksi tai enintään muutama ääntöasu, mutta japanissa tilanne on monimutkaisempi. Merkeillä on sekä nk. japanilaisia lukutapoja, kun'yomi (訓読み) että nk. kiinalaisia lukutapoja, on'yomi (音読み). Kun-lukutapa on tyypillisesti morfeemin japanilainen ääntämys, esimerkiksi merkillä 人 hito, 'ihminen'. On-lukutapa puolestaan on lainattu kiinasta ja perustuu siten morfeemin kiinalaiseen ääntämisasuun, merkin 人 tapauksessa niitä ovat jin ja nin. Sekä kun- että on-lukutapoja saattaa samalla merkillä olla myös useita: on tärkeä muistaa, missä yhteydessä käytetään mitäkin lukutapaa. Yleensä kanjimerkkien esiintyessä yksinään, yksittäisinä sanoina, käytetään niiden kun-lukutapaa. Sen sijaan yhdyssanoissa on tavallisesti käytössä on-lukutapa. Esimerkiksi alla olevassa lauseessa ovat käytössä sekä kun-lukutapa hito että yhdyssanassa nihonjin ‘japanilainen’ on-lukutapa jin.

その 人 は 有名な 日本人 です。
sono hito wa yuumei na nihon+jin desu.
”Se henkilö on kuuluisa japanilainen.”

Moniin kanjisanoihin liittyy hiraganalla kirjoitettuja osia. Okurigana tarkoittaa kanjisanaan hiraganalla liitettyä taivutuspäätettä esimerkiksi verbeillä ja adjektiiveilla. Esimerkiksi sanassa 大きい ookii ‘iso’ kanjiin liittyy kahden hiraganamerkin pituinen pääte. Okuriganan ohella kanjeihin liittyy toisinaan muitakin liitteitä, kuten kohtelias etuliite o-/go- vaikkapa sanassa ご質問 ‘kysymys (kohteliaasti)’.

Kanjien komponenteista oli puhetta Luokittelua-osan alussa. Tutkitaan esimerkkinä kanjia 時, ‘aika, tunti’. Se jakautuu kahteen vierekkäin olevaan komponenttiin, jotka ovat 日 ja 寺. 日 on merkin radikaali eli komponentti jonka perusteella se luokitellaan. Komponentti 日 tarkoittaa mm. päivää, ja se toimiikin tässä merkissä merkitystä kuvaavana komponenttina: merkki liittyy jotenkin ajan kulumiseen. Merkin 寺 merkitys on temppeli, eikä se liity merkityksensä puolesta kanjiin 時, vaan toimii foneettisena komponenttina (ääntämystä kuvaavana komponenttina): sen on-lukutapa on ji, samoin kuin 時-merkinkin.

Monesta komponentit koostuvat vielä pienemmistä komponenteista. 寺 koostuu päällekkäin olevista komponenteista 土 ‘maa’ ja 寸 ‘tuuma’, jotka nekin historiallisesti olivat foneettinen ja semanttinen osa, vaikka niiden osalta yhteys ei enää nykypäivänä ole selvä.

Vetojärjestys, eli missä järjestyksessä merkki kirjoitetaan, on tärkeä osa japanilaisia kirjoitusmerkkejä. Merkin vedot eli ”viivat” joista merkki koostuu, kirjoitetaan aina tietyssä järjestyksessä ja tiettyyn suuntaan. Lisäksi huomiota pitää kiinnittää siihen, että vedot ovat oikeassa paikassa ja oikean kokoisia suhteessa toisiinsa.

Kun tuntee vetojärjestyksen perusperiaatteet, merkit on helpompi kirjoittaa tasapainoisen näköisiksi. Tietoa vetojärjestyksestä ja vetojen määrästä tarvitaan myös silloin, kun edessä on tuntematon merkki, joka pitäisi katsoa sanakirjasta. Perinteisen paperisanakirjan ohella myös ”piirrä merkki hiirellä tai sormin” -tyyppinen sanakirja (saatavilla esim. www.jisho.org -sanakirjassa) toimii vain, jos vetojen suunta, järjestys ja määrä on ainakin suunnilleen oikein.

Japanilaisessa tekstissä kukin merkki vie yhtä paljon tilaa sekä pysty- että vaakasuunnassa. Kirjoittamista on hyödyllistä siis harjoitella ruutupaperille. Voit halutessasi tulostaa ruudukon, joka on jaettu vielä neljään pienempään ruutuun esimerkiksi Print-Kids-sivustolta (Esimerkiksi tämä ruudukko)

Vetojärjestyksen perussäännöt

Niin kanji- kuin kanamerkitkin noudattavat näitä ohjeita:

1. Vasemmalta oikealle

三-merkin vetojärjestys

Vaakasuuntaiset vedot vedetään vasemmalta oikealle. Moniosaisessa merkissä edetään vasemmalta oikealle.

2. Ylhäältä alas

川-merkin vetojärjestys

Pystysuuntaiset vedot vedetään ylhäältä alas. Moniosaisessa merkissä edetään ylhäältä alas.

3. Vaakasuuntainen veto ennen pystysuuntaista

十-merkin vetojärjestys

Lisää sääntöjä

4. Laatikon vetojärjestys

口-merkin vetojärjestys

Neliönmallista laatikkoa piirrettäessä aloitetaan vetämällä vasen reuna alas, sitten piirtämällä ylä- ja oikea reuna yhtenä kulmanmuotoisena vetona ja lopuksi viimeistellään piirtämällä alareuna vasemmalta oikealle.

5. Ympäröidessä ensin katto, sitten sisältö, lopuksi lattia

四-merkin vetojärjestys

Kun laatikon sisällä on vetoja, sisältö tulee ennen kuin laatikko suljetaan. Muita esimerkkejä ympäröinnistä ovat esimerkiksi 国 ja 回. Ympäröinti voi olla myös osittainen, jolloin laatikon sulkeva veto puuttuu, kuten merkissä 同.

6. Merkin lävistävä pystyveto viimeiseksi

中-merkin vetojärjestys

7. Keskusta ennen laitoja pystysuuntaisesti peilautuvissa merkeissä

小-merkin vetojärjestys

Huomaa, että tässä pystyveto ei lävistä muita vetoja kuten kohdan 6. merkissä 中. Symmetrian ei tarvitse olla täydellinen, eikä se tarkkaan katsottuna sitä oikeastaan koskaan olekaan. Mm. merkki 水 ja komponentti 忄ovat muita esimerkkejä tästä säännöstä.

8. Viistot vedot ensin oikealta vasemmalle, sitten vasemmalta oikealle

文-merkin vetojärjestys

Tämä sääntö saattaa kuulostaa ristiriitaiselta ensimmäisen ”vasemmalta oikealle”-säännön kanssa, mutta kun miettii, minne kynä/sivellin jää vedon loppuessa, niin tämä järjestys helpottaa merkkien kirjoittamista.

9. Alaosan ympäröinti viimeisenä

道-merkin vetojärjestys

Näistä viimeisinä piirrettävistä komponenteista yleisin on ⻌ variantteineen, mutta näitä on muutama muukin, kuten 廴 merkissä 建.

10. Pilkut ja muut pienet lisäykset viimeisenä

犬-merkin vetojärjestys

Tähän vaikuttaa hieman pilkun tai vastaavan sijainti, mutta perusperiaate on lisätä ne viimeisenä.

11. Silloin, kun komponentit eivät ole toistensa päällä tai sisällä, merkit kirjoitetaan komponentti kerrallaan

情-merkin vetojärjestys

Tarkista vetojärjestys aina, kun opettelet uutta merkkiä, sillä toisinaan järjestys noudattaa joitakin lisäsääntöjä tai perinnettä niin, ettei oikeaa vetojärjestystä pysty päättelemään vain näillä ohjeilla. Joskus samankaltaisissakin merkeissä vetojärjestys on erilainen. Esimerkiksi merkit羊 ja 王 tehdään eri järjestyksessä: 羊(kaikki kolme vaakavetoa ennen pystyvetoa) ja 王 (vaakaveto, pystyveto, vaakaveto, vaakaveto).

Tämä materiaali on julkaistu Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International-lisenssillä, joka tarkoittaa, että materiaalia saa hyödyntää omassa opetuksessaan vapaasti, myös muokaten – kunhan käyttö on epäkaupallista. Mikäli haluat muokata materiaalista oman versiosi, voit täältä löytyvän datan lisäksi pyytää käyttöösi muita materiaalin teossa hyödynnettyjä tiedostoja, jaamme ne mielellämme. Voit myös pyytää käyttöösi esimerkiksi tietynlaista Anki-pakkaa, sillä meidän on helppo generoida niitä automaattisesti datan pohjalta.

Materiaali pyrkii olemaan mahdollisimman monikäyttöinen, vaikka pääkohderyhmä ovatkin nimenomaan B2- ja B3-tasolla japania opiskelevat suomalaiset. Voit valita, mitä kaikkea materiaalia hyödynnät omassa opetuksessani.

Olemme pyrkineet valitsemaan opetettavaksi merkkejä, jotka ovat hyödyllisiä alkeistason opiskelijalle, helppoja oppia ja havainnollisia esimerkkejä japanin kirjoitusjärjestelmästä. Otimme huomioon myös opiskeltavien merkkien sopimisen B2- ja B3-japanin opiskelun Naruhodo-kirjasarjaan. Kokonaisuus 1 sisältää siten Naruhodo 1 -kirjan sanastoon ja teemoihin sopivia merkkejä, kokonaisuus 2 liittyy Naruhodo 2 -kirjaan ja niin edelleen. Myös esimerkkilauseiden kielioppi ja muu sanasto vaikeutuvat suunnilleen samassa suhteessa. Kanjeja voi tietenkin opettaa myös muussa tahdissa.

Japanissa äidinkieliset puhujat opiskelevat merkkejä paikallisen opetusministeriön määrittelemässä järjestyksessä, joka on luotu äidinkielisten puhujien tarpeita silmällä pitäen. Siksi se ei ole kovinkaan mielekäs järjestys japania vieraana kielenä opiskeleville. Japania vieraana kielenä opiskeleville on kehitetty lukuisia erilaisia opiskelujärjestyksiä. Tämän materiaalin järjestys keskittyy kielen yleisimpiin merkkeihin jonkin verran monia muita yleisiä opiskelujärjestyksiä enemmän. Näin opiskelija pääsee hyötymään kielitaidostaan jo varhaisessa vaiheessa.

Tässä materiaalissa annetaan vähemmän lukutapoja ja esimerkkisanoja kuin monissa muissa. Näin opiskeltavan sisällön määrä pysyy hallittavan kokoisena. Merkeistä annetaan vain lukutapoja, joista löytyy alkeistasolla mielekäs esimerkki. Pääosin opetetaan vain yhdyssanoja, joiden molemmat osat opiskelija oppii joko samassa osassa tai on oppinut aiemmin. Tästä on poikettu mahdollisimman vähän. Kaikista opituista sanoista on kyseisen osion tehtävissä ainakin yksi tehtävä, ja aiemmin opittuja merkkejä esiintyy myös myöhemmissä tehtävissä ja esimerkkilauseissa, joten opiskelija kertaa jatkuvasti aiemmin oppimaansa. Merkkien opiskelujärjestystä voi kuitenkin muuttaa, sillä kaikissa tehtävissä ei tarvitse tuntea aiempia merkkejä. Myös tehtävätiedostoista voi pyytämällä saada käyttöönsä muokattavat docx-tiedostoversiot.

Merkkien komponenttijako perustuu Chise-tutkimusprojektin komponenttijakoon, jota Aino Haavisto kehitti edelleen gradussaan.

On hyvä huomata, että mikäli sivustolta hakee selaimen hakutoiminnolla, niin haku ei ulotu “kiinni olevien” tekstilaatikoiden sisältöön vaan ainoastaan otsikoihin.

当教材はクリエイティブ・コモンズのライセンスにおいて、非営利目的のみ利用・編集等が可能です。なお、教材はリンクを通してシェアしております。ライセンスはCC BY-NC-SA 4.0です。

当教材は中学校から始める外国語としての日本語の漢字教材で、自主学習にも適しています。教材作成に当たっては、国家教育委員会の「Jippii japaniaプロジェクト」からの援助を受けております。

教材作成メンバーはアイノ・ハーヴィスト、マリ・キマネン、タカネン隆江の3名です。お問い合わせはjippii.japania (at) gmail.comです。あらゆるお問い合わせにお答えできるよう努めます。また、各教育現場において当教材がどのように活用されたか等、お聞かせいただけると大変嬉しく思います。


Tehtävät

Tähän tulevat pdf-muotoiset tehtävät kaikista oppimateriaalin osista.

Harjoitteluruudukot

Tähän tulevat pdf-muotoiset, tulostettavat ruudukot merkkien kirjoittamisen harjoitteluun.

Esimerkki, miten ruudukkoa käytetään


Kertaa Anki-ohjelmalla

Lataa ylläolevasta napista Anki-ohjelmaan sopiva kertauskorttipakka (ensimmäisten kahden osan sanasto), jolla voit kerrata tässä materiaalissa opiskeltuja sanoja. Anki-ohjelman tietokoneelle saat ilmaiseksi ladattua täältä. Se on saatavilla ilmaiseksi myös Android-mobiililaitteille täältä ja maksullisena Applen mobiililaitteille täältä.
Anki-pakka päivitetty 7.4.2021.

Osien 1‒2 sanasto txt-tiedostona
Osien 1‒2 sanasto pdf-tiedostona

Osa 1 Numerot

yksi

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: イチ、ひと-つ

一・いち yksi
一つ・ひとつ 1 kpl
一月・いちがつ tammikuu
一人・ひとり * 1 ihminen

Merkin vetojen lukumäärä: 1
一 Jisho-sanakirjassa


kaksi

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: ニ、ふた-つ

二・に kaksi
二つ・ふたつ 2 kpl
二月・にがつ helmikuu
二人・ふたり * 2 ihmistä

Merkin vetojen lukumäärä: 2
二 Jisho-sanakirjassa


kolme

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: サン、みっ-つ

三・さん kolme
三つ・みっつ 3 kpl
三月・さんがつ maaliskuu
三人・さんにん 3 ihmistä

Merkin vetojen lukumäärä: 3
三 Jisho-sanakirjassa


neljä

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: シ、よん、よっ-つ

四・よん/し neljä
四つ・よっつ 4 kpl
四月・しがつ huhtikuu
四人・よにん 4 ihmistä

Merkin vetojen lukumäärä: 5
四 Jisho-sanakirjassa


viisi

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: ゴ、いつ-つ

五・ご viisi
五つ・いつつ 5 kpl
五月・ごがつ toukokuu
五人・ごにん 5 ihmistä

Merkin vetojen lukumäärä: 4
五 Jisho-sanakirjassa


kuusi

vetojärjestys

Komponentit: kattilankansi, kahdeksan
Merkin lukutapoja: ロク、むっ-つ

六・ろく kuusi
六つ・むっつ 6 kpl
六月・ろくがつ kesäkuu
六人・ろくにん 6 ihmistä

Merkin vetojen lukumäärä: 4
六 Jisho-sanakirjassa


seitsemän

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: シチ、なな、なな-つ

七・なな/しち seitsemän
七つ・ななつ 7 kpl
七月・しちがつ heinäkuu
七人・ななにん/しちにん 7 ihmistä

Merkin vetojen lukumäärä: 2
七 Jisho-sanakirjassa


kahdeksan

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: ハチ、やっ-つ

八・はち kahdeksan
八つ・やっつ 8 kpl
八月・はちがつ elokuu
八人・はちにん 8 ihmistä

Merkin vetojen lukumäärä: 2
八 Jisho-sanakirjassa


yhdeksän

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: キュウ、ク、ここの-つ

九・きゅう/く yhdeksän
九つ・ここのつ 9 kpl
九月・くがつ* syyskuu
九人・きゅうにん 9 ihmistä

Merkin vetojen lukumäärä: 2
九 Jisho-sanakirjassa


kymmenen

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: ジュウ、とお

十・じゅう kymmenen
十・とう 10 kpl
十月・じゅうがつ lokakuu
十人・じゅうにん 10 ihmistä

Merkin vetojen lukumäärä: 2
十 Jisho-sanakirjassa


Osa 2.1 Ensimmäisiä merkkejä

ihminen

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: ニン、ジン、ひと

人・ひと ihminen
‣すきな人はいますか。 Onko sinulla mielitiettyä?
何人・なんにん kuinka monta henkilöä
‣きょうだいは何人ですか? Kuinka monta sisarusta sinulla on?
〜人・にん laskupääte ihmisille
‣きょうだいは四人です。 Minulla on 4 sisarusta.
フィンランド人・フィンランドじん suomalainen
‣トミはフィンランド人です。 Tomi on suomalainen.

Merkin vetojen lukumäärä: 2
人 Jisho-sanakirjassa


suuri

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: ダイ、おお-きい

大きい・おおきい iso
‣大きいサイズでおねがいします。 Saisinko ison [vaatekoon].
大学生・だいがくせい yliopisto-opiskelija
‣あねは大学生です。 Isosiskoni on yliopisto-opiskelija.
大人・おとな* aikuinen
‣はやく大人になりたいよ! Haluan tulla nopeasti aikuiseksi!

Merkin vetojen lukumäärä: 3
大 Jisho-sanakirjassa


koira

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: いぬ

犬・いぬ koira
‣犬はこわいですか。 Pelkäätkö koiria?

Merkin vetojen lukumäärä: 4
犬 Jisho-sanakirjassa


pieni

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: ショウ、ちい-さい

小さい・ちいさい pieni
‣小さいこえではなしましょう。 Puhutaanpas hiljaisella (pienellä) äänellä.
小学生・しょうがくせい alakoululainen
‣小学生のランドセルはかっこいいです。 Alakoululaisten koululaukut ovat hienoja.

Merkin vetojen lukumäärä: 3
小 Jisho-sanakirjassa


Osa 2.2 Kellonaikoja

mikä

vetojärjestys

Komponentit: ihminen (人 kun tämä komponentti on merkin vasemmalla puolella), mahdollinen
Merkin lukutapoja: なに、なん

何・なに、なん mikä, mitä
‣しゅみは何ですか。 Mikä on harrastuksesi?

Merkin vetojen lukumäärä: 7
何 Jisho-sanakirjassa


aika, tunti

vetojärjestys

Komponentit: aurinko, päivä, (buddhalainen) temppeli
Merkin lukutapoja: ジ、とき

時・とき aika
‣きゅうけいの時にたいそうしましょう。 Jumpataan tauoilla!
〜時・じ tunnit kellonajassa
‣三時です。 Kello on kolme.
何時・なんじ mikä kellonaika
‣いま何時ですか。 Mitä kello on?

Merkin vetojen lukumäärä: 10
時 Jisho-sanakirjassa


minuutti, ymmärtää, osa

vetojärjestys

Komponentit: kahdeksan, veitsi, miekka
Merkin lukutapoja: フン、プン、ブン、わ-かる

〜分・ふん/ぷん minuutti
‣じゅぎょうは四時十五分におわります。 Oppitunti loppuu viisitoista yli neljä.
何分・なんぷん montako minuuttia
‣何時何分ですか。 Mitä kello tarkalleen on?
分かる・わかる ymmärtää
‣ロシアごは分かりません。 En ymmärrä venäjää.

Merkin vetojen lukumäärä: 4
分 Jisho-sanakirjassa


puolikas

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: ハン

一時半・いちじはん puoli kaksi
‣一時半です。 Kello on puoli kaksi.
半分・はんぶん puolikas
‣半分にしますか。 Laitetaanko puoliksi?




Osa 2.3 Ajanilmauksia

aurinko, päivä

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: ニチ、ひ

日・ひ päivä, aurinko
‣ゆう日がきれいです。 Auringonlasku on kaunis.
何日・なんにち mikä kuukaudenpäivä
‣こどもの日は何日ですか。 Mikä päivä on lasten päivä?

Merkin vetojen lukumäärä: 4
日 Jisho-sanakirjassa


kuu, kuukausi

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: ガツ、ゲツ、つき

月・つき kuu
‣月にうさぎはいますか。 Onko kuussa jäniksiä?
四月・しがつ huhtikuu
‣いもうとが四月に生まれました。 Minulle syntyi pikkusisko huhtikuussa.
月曜日・げつようび maanantai
‣月曜日はいそがしいですか。 Onko maanantai kiireinen?

Merkin vetojen lukumäärä: 4
月 Jisho-sanakirjassa


vuosi

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: ネン、とし

年・とし vuosi, ikävuosi
‣お年はいくつですか。 Kuinka vanha olet?
2029年・~ねん vuosi 2029
‣2029年はれいわ十年です。 Vuosi 2029 on Reiwa-kauden 10. vuosi.
二年生・にねんせい 2.-luokkalainen
‣ティモさんは二年生ですか Onko Timo 2.-luokkalainen?

Merkin vetojen lukumäärä: 6
年 Jisho-sanakirjassa


elämä, syntymä

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: セイ、い-きる、う-まれる、う-まれ

生年月日・せいねんがっぴ syntymäaika
‣生年月日をかいてください。 Kirjoittakaa syntymäaikanne.
生きる・いきる elää
‣ひゃく才まで生きたいですか。 Haluaisitko elää satavuotiaaksi?
生まれる・うまれる syntyä
‣あかちゃんが生まれました。 Vauva syntyi.
〜生まれ・うまれ syntynyt
‣何月生まれですか。Missä kuussa olet syntynyt?

Merkin vetojen lukumäärä: 5
生 Jisho-sanakirjassa


ikävuosi

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: サイ

〜才 ikävuosien laskupääte
‣おばあさんは九十九才です。 Isoäiti on 99-vuotias.
何才・なんさい minkä ikäinen
‣何才ですか。 Minkä ikäinen olet?


Tämän merkin varsinainen merkitys on 'lahjakkuus', 'kyvykkyys'. Virallinen laskupääte ikävuosille on 歳 (さい) , mutta arkipäiväisessä kielessä tätä yksinkertaisempaa merkkiä käytetään usein merkitsemään ikävuosia.

Osa 2.4 Ruumiinosia

suu

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: コウ、くち

口・くち suu
‣口を大きくあけてください。 Avaa suu isoksi.
人口・じんこう väkiluku
‣フィンランドの人口は何ですか。 Mikä on Suomen väkiluku?

Merkin vetojen lukumäärä: 3
口 Jisho-sanakirjassa


silmä

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: モク、め

目・め silmä
‣うえのさんは 目がいい。 Uenon näkö on hyvä (silmät ovat hyvät).
目的・もくてき päämäärä, tavoite; aie, tarkoitus
‣わたしの目的はいしゃになることです。 Tavoitteeni on tulla lääkäriksi.
科目・かもく kouluaine
‣すきな科目は何ですか。 Mistä kouluaineesta pidät?

Merkin vetojen lukumäärä: 5
目 Jisho-sanakirjassa


korva

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: みみ

耳・みみ korva
‣ダンボが耳がおおきいです。 Dumbolla on isot korvat.

Merkin vetojen lukumäärä: 6
耳 Jisho-sanakirjassa


käsi

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: シュ、て

手・て käsi
‣手を二かいたたいておじぎをします。 Taputa kaksi kertaa ja kumarra.
手足・てあし kädet ja jalat, raajat
‣ゆきさんは手足がつめたいです。 Yukilla on kylmät kädet ja jalat.
選手・せんしゅ urheilija
‣スポーツ選手はたいへんですね。 Urheilijoilla on rankkaa.

Merkin vetojen lukumäärä: 4
手 Jisho-sanakirjassa


jalka, riittää

vetojärjestys

Komponentit: suu, pysähtyä (止, variaatio kun komponenttina alhaalla)
Merkin lukutapoja: ソク、あし、た-りる

足・あし jalka
‣ゆうさんは足がはやいです。 Yuu on nopea jaloistaan.
足りる・たりる riittää
‣おかねは足りません。 Rahat eivät riitä.
〜足・そく laskupääte sukka- ja kenkäpareille
‣ソックスの三足セットはやすいです。 3:n sukkaparin setti on halpa.

Merkin vetojen lukumäärä: 7
足 Jisho-sanakirjassa


Osa 2.5 Maita ja kieliä

kirja; alkuperä

vetojärjestys

Komponentit: puu, yksi
Merkin lukutapoja: ホン、もと

本・ほん kirja
‣本をよむことがしゅみです。 Lukeminen on harrastukseni.
〜本・ほん/ぼん/ぽん pitkulaisten esineiden laskupääte
‣おやつはバナナ二本です。 Välipalani on kaksi banaania.
日本・にほん/にっぽん Japani
‣日本はじしんがおおいです。 Japanissa on paljon maanjäristyksiä.
本当・ほんとう tosi
‣そのおはなしは本当ですか。Onko tuo tarina tosi?

Merkin vetojen lukumäärä: 5
本 Jisho-sanakirjassa
Tämän merkin kunyomi-lukutapa on もと, joka tarkoittaa alkuperää. Se on merkin vanhin merkitys: puu-merkkiin 木 on merkitty juuri, eli "puun alkuperä"

keskellä, sisällä

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: チュウ、ジュウ、なか

中・なか keskellä, sisällä
‣リュックの中におかしがあります。 Repussa on herkkuja.
中学生・ちゅうがくせい yläkoululainen
‣ぼくは中学生です。 Olen yläkoululainen.
一日中・いちにちじゅう koko päivän
‣一日中マンガをよみました。 Luin koko päivän mangaa.

Merkin vetojen lukumäärä: 4
中 Jisho-sanakirjassa


sana, kieli

vetojärjestys

Komponentit: puhua; sana, viisi, suu
Merkin lukutapoja: ゴ

日本語・にほんご japanin kieli
‣日本人は日本語をはなします。 Japanilaiset puhuvat japania.
何語・なにご mikä kieli
‣フィンランドは何語ですか。 Mitä kieltä Suomessa puhutaan?
言語・げんご kieli
‣いろいろな言語をべんきょうします。 Opiskelen monenlaisia kieliä.

Merkin vetojen lukumäärä: 14
語 Jisho-sanakirjassa


valtio, maa

vetojärjestys

Komponentit: aitaus, pallo; jalokivi
Merkin lukutapoja: コク、くに

国・くに maa, valtio
‣お国は何ですか。 Mistä maasta olet kotoisin?
中国・ちゅうごく Kiina
‣中国はどこですか。 Missä Kiina on?
国語・こくご äidinkieli (kouluaine)
‣きょうは国語のテストがあります。 Tänään on äidinkielen koe.




Osa 2.6 Isoja lukuja

sata

vetojärjestys

Komponentit: yksi, valkoinen
Merkin lukutapoja: ヒャク、ビャク、ぴゃく

百・ひゃく sata
‣百円ショップはやすいです。 Sadan jenin kaupat ovat halpoja.

Merkin vetojen lukumäärä: 6
百 Jisho-sanakirjassa


tuhat

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: セン、ち

千・せん tuhat
‣千円さつはだれですか。 Kuka on tuhannen jenin setelissä?

Merkin vetojen lukumäärä: 3
千 Jisho-sanakirjassa


kymmenentuhatta

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: マン

万・まん kymmenentuhatta
‣フィンランドの人口は五百六十万人ぐらいです。 Suomen väkiluku on 5,6 miljoonaa (japaniksi 560 x 10 000).

Merkin vetojen lukumäärä: 3
万 Jisho-sanakirjassa


jeni

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: エン

円・えん jeni
‣日本人は一万円さつがだいすきです。 Japanilaiset pitävät kovasti 10 000 jenin setelistä.
何円・なんえん montako jeniä
‣ かさ一本は何円ですか。
‣Montako jeniä maksaa yksi sateenvarjo?

Merkin vetojen lukumäärä: 4
円 Jisho-sanakirjassa


Osa 3.1 Viikonpäivät

tuli

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: カ、ひ

火・ひ tuli
‣キャンドルに火をつけます。 Sytytän kynttilän.
火曜日・かようび tiistai
‣あしたは火曜日です。 Huomenna on tiistai.

Merkin vetojen lukumäärä: 4
火 Jisho-sanakirjassa


vesi

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: スイ、みず

水・みず (kylmä) vesi
‣フィンランドの水はおいしいです。 Suomalainen vesi on hyvänmakuista.
水曜日・すいようび keskiviikko
‣水曜日にテニスをします。 Keskiviikkona pelaan tennistä.

Merkin vetojen lukumäärä: 4
水 Jisho-sanakirjassa


puu

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: モク、き

木・き puu
‣さるは木にのぼります。 Apina kiipeää puuhun.
木曜日・もくようび torstai
‣木曜日にパンケーキをたべます。 Torstaina syödään pannukakkua.

Merkin vetojen lukumäärä: 4
木 Jisho-sanakirjassa


kulta; metalli; raha

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: キン、かね

お金・おかね raha
‣お金はギリギリ足りました。 Rahat riittivät juuri ja juuri.
金・きん kulta
‣これは金のゆびわです。 Tämä on kultainen sormus.
金曜日・きんようび perjantai
‣しゅうまつは金曜日からはじまります。 Viikonloppu alkaa perjantaista.

Merkin vetojen lukumäärä: 8
金 Jisho-sanakirjassa


maa, maaperä

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: ド、つち

土・つち maa, maaperä
‣たねを土にうめる。 Kylvän siemenen maahan.
土曜日・どようび lauantai
‣土日は土曜日と日曜日のことです。 Viikonloppu on lauantai ja sunnuntai.

Merkin vetojen lukumäärä: 3
土 Jisho-sanakirjassa


Osa 3.2 Verbejä 1

mennä sisään

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: いり、い-れる、はい-る

入る・はいる mennä sisään, tulla sisään
‣さきにお入り下さい Menkää vain edeltä (kylpyyn).
入れる・いれる laittaa sisään
‣ここにカードを入れてください。 Laittakaa kortti tähän (ohje laitteessa tms.)
入口・いりぐち sisäänkäynti
‣入口はあそこです。 Sisäänkäynti on tuolla.

Merkin vetojen lukumäärä: 2
入 Jisho-sanakirjassa


mennä ulos

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: で、で-る、だ-す

出る・でる mennä ulos, tulla ulos
‣はなみずが出る。 Nenä vuotaa (nenästä tulee räkää).
出す・だす ottaa ulos
‣しゅくだいを出してください。 Ottakaa kotiläksyt esille ("ulos").
出口・でぐち uloskäynti
‣出口はどこですか。 Missä on uloskäynti?

Merkin vetojen lukumäärä: 5
出 Jisho-sanakirjassa


kuulla; kuunnella; kysyä

vetojärjestys

Komponentit: portti, korva
Merkin lukutapoja: ブン、き-く、き-こえる

聞く・きく kuulla; kuunnella; kysyä
‣ちゃんと聞いてください。 Kuunnelkaa tarkasti.
‣ちょっと聞いてもいいですか。 Voinko kysyä jotakin?
聞こえる・きこえる kuulua
‣もしもし、聞こえますか? Haloo, kuuluuko?
新聞・しんぶん sanomalehti
‣あさ、新聞をよみます。 Luen aamuisin sanomalehteä.

Merkin vetojen lukumäärä: 14
聞 Jisho-sanakirjassa


nähdä; näkyä; katsoa

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: ケン、み-る、み-える、み-せる

見る・みる nähdä; katsoa; kokeilla
‣しゅみはユーチューブを見ることです。 Harrastukseni on Youtuben katsominen.
見える・みえる näkyä
‣うみが見えますか。 Näkyykö meri?
見せる・みせる näyttää
‣こたえを見せます。 Näytän vastauksen.
意見・いけん mielipide
‣意見はありますか。 Onko mielipiteitä?

Merkin vetojen lukumäärä: 7
見 Jisho-sanakirjassa


tulla; seuraava

vetojärjestys

Komponentit: -
Merkin lukutapoja: ライ、く-る

来る・くる tulla
‣何時に来ますか。 Mihin aikaan tulet?
来月・らいげつ ensi kuu
‣ははの日は来月です。 Äitienpäivä on ensi kuussa.
来年・らいねん ensi vuosi
‣来年二十才になります。 Täytän ensi vuonna 20 vuotta.

Merkin vetojen lukumäärä: 7
来 Jisho-sanakirjassa


mennä

vetojärjestys

Komponentit: kävelevä ihminen, ottaa pieniä askelia
Merkin lukutapoja: コウ、い-く

行く・いく mennä
‣パーティーにいっしょに行く? Mennäänkö yhdessä juhliin?
旅行・りょこう matka
‣日本のどこへ旅行する? Mihin matkustat Japanissa?

Merkin vetojen lukumäärä: 6
行 Jisho-sanakirjassa


puhua

vetojärjestys

Komponentit: puhua; sana, kieli (suussa)
Merkin lukutapoja: ワ、はな-す

話す・はなす puhua
‣ともだちと日本語を話します。 Puhun ystävän kanssa japania.
会話・かいわ keskustelu
‣会話れんしゅうはたのしい! Keskusteluharjoitukset ovat hauskoja!

Merkin vetojen lukumäärä: 13
話 Jisho-sanakirjassa